tiistai 30. lokakuuta 2012

Murtunut ruoko

 Sanoista särkyneet ruo'ot
kylmästä kohmeat korret
heikoiksi hiutuneet heinät

paranna ja parsi
sanoillasi sulata
kädelläsi korjaa
sydämelläsi syleile

vahvoiksi ja vankoiksi
lujiksi ja lupaaviksi
somiksi ja sopiviksi
elämään elpyneiksi.
 

tiistai 23. lokakuuta 2012

Syvää rakkautta

Anna tiesi Herran haltuun,
turvaa häneen.

Hän pitää sinusta huolen!

Ole ääneti Herran edessä,
odota hänen apuaan!

Kun Herra ohjaa askeleita,
ihminen kulkee oikeaa tietä.
Jos hän horjahtaakin,
ei hän suistu maahan,
sillä Herra pitää häntä kädestä. 

Psalmista 37

tiistai 16. lokakuuta 2012

Tuulikello

Sain appivanhemmilta tuollaisen tuulikellon, joka on luostarista ostettu. Tykkään kellon kilinästä ja tiffanylasikoristeesta, jonka läpi värit ja valo kauniisti suodattuvat. Kun löysin kellolle sopivan paikan koivun oksalta ja ripusti sen kiikkumaan, aloin oikein kunnolla katsoa koristetta. Siinähän on risti. Kukkiva risti. Ajatukseltaan sopii oikein hyvin puutarhaan, mikä kasvi- ja lintuloistossaan on varsinkin kesäaikaan oikea paratiisi. Ja kun oikein mietin ristin perimmäistä sanomaa, niin sekin Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen merkkinä merkitsee minulle  kaikkea kukkivaa, elämää pursuavia asioita:  rakkautta, armoa, hyvyyttä, valoa, luovuutta, iloa, vapautta...

Luonto tekee nyt hidasta kuolemaa talvea vasten, mutta tuulikello muistuttaa minua läpi talven keväästä ja kesästä. Toivoa on aina. On aina parempi katsoa siihen suuntaan, mikä on elämän puolella, kääntää sisimmän silmät kaikesta pahuudesta ja pimeydestä valon ja hyvän suuntaan. Ruokkia sisintä oikeasti virvoittavilla ajatuksilla ja kaikkia aisteja puhtaan aidoilla, kauniilla asioilla.

Lempeyttä ja iloa elämääsi.

perjantai 5. lokakuuta 2012

Vanhat

Milloin, niinkuin vanhat rähjät huonekalut,
tulevat muotiin vanhat ihmiset?

Bo Carpelan
TUTKIELMA


Hän on kaunis
minun mummoni.
Ajan patinoima ja kirjottu.
Hän on kaunis,
vaikka
iho on verkonsilmukoilla,
vaikka
siinä on hinmmelinkuvioita,
jokia ja puroja.

Minun mummoni kasvot
on kirja.
Sitä voi lukea.
Nälästä ja pettuleivästä alkukirjoitukset.
Köyhyydestä ja työstä pitkät luvut.
Kultainen risti
keskellä kirjaa
mustin kehyksin.
Karjalaan jääneestä pojasta.

Minun mummoni kasvot
on kirjottu elämänviisaudella,
lempeydellä ja nöyryydellä.
Niissä on kiitoksen
kultainen kirjasin,
uskon ja rukouksen kynän jälki.
Ihana päällys herran siunauksista.

Minun mummoni kasvot on
elävä kirja kaikille nurisijoille.

Anni Korpela

tiistai 2. lokakuuta 2012

Paras paikka

Olla yksin
avaran pellon laidalla
                 missä taivas

Metsässä 
puut hiljaisina 
läsnä

Siellä Luoja kuuntelee
ajatuksia